Tatska taukoa

Viimesin tatuointi tehtiin keskiviikkona. Se oli perhetatuointi. Perheen äiti oli suunnitellut tatuoinnin omalla käsialallaan hänelle ja kahdelle tyttärelleen kaikille saman tekstin. Tatuoinnit tehtiin jokaiselle eri kohtiin. Pointti tatskoissa oli, et ne oli täsmällee äidin käsialalla tehtyjä. Mun mielestä toi oli todella hyvä ideana, vaikka noita ei joka päivä vastaa tulekkaan. Erilaisuudesta pointsit. Otin kuvista paketti hinnan, koska he tulivat perheenä ja kaikki ottivat kuvat kerralla, he saivat sen edullisemmin. Jälleen kerran asiakkat lähtivät tyytyväisinä.

Nyt tatuoinneista on ollut muutaman päivän taukoa. Olen ollut flunssan ja kuumeen kourissa. Tatuointeja on kyselty tänä aikana, mut ajatus ei ole oikee kyennyt tatskoja kipeenä aattelemaa. Nyt aletaa olemaan jo voiton puolella, joten kalenterii on ruvettava raivaamaan tilaa asiakkaille, suunnittelemaa ja toteuttamaa. Ku oon täysin terve, tulee olemaan paljon töitä. Päivä ja asia kerrallaa.

Viime päivinä olen nukkunut paljon. Mutta ku ei ole ollut töitä tai mitää muutakaa menoja, olen ollut paljon tyttäreni Wilhelmiinan kanssa. Ollaa vaa chillattu ja muksu on vähä hoitanu iskää. Toivotaa, että muut eivät tässä talossa samaa ala sairastaa. Silloin tällöin oon koittanu pelailla ps4, mut eihän sitäkään oo oikee jaksanu tykittää. Pakolliset asiat kuten muuttoon liittyen olen raahautunut hoitamaan.

Kuhan tästä tervehdytää ni tulee enemmän postausta. Sillon on töitä josta kirjotella ja laitella kuvia. Kiitokset kaikille, jotka ovat liittyneet lukijoiksi :)

Tatuoinnin teko

Useimmiten asiakkaalla on luonnos kuvasta jonka hän tulee ottamaan. Joskus kuitenkin asiakas kertoo minulle minkälaista haluaa ja minä suunnittelen kuvan sen pohjalta. Lähetän kuvan luonnoksesta ja jos asiakas tykkäää se tehdään. Yhden kuvan suunnittelussa menee tunnista kolmeen tuntiin. Eli yllättävän kauan siis.

Ensin tatuointi siirretään luonnoksesta tatuoinnin siirto paperille. Siitä se siirretään asiakkaan iholle. Minusta se on koko tatskaamisen haastavin vaihe, koska isommissa kuvissa siirto vaihe voi epäonnistua monesti. Silloin pitää piirtää ja siirtää kuva uudestaan ja uudestaa.

Seuraavaksi lähetään nakuttamaan kuvan ääriviivoja. Jokaisella on tapansa aloittaa kuvan tekeminen, mun tapa on lähteä liikkeelle ääriviivoista. Usein siirretty kuva saattaa hävitä kuvaa tehtäessä (eli tuo lila, joka näkyy ekassa kuvassa), siksi on olemassa tussi, jolla niitä viivoja voi vahvistella, jotta tietää mistä pitikään tatuoida.

Sen jälkeen aloitetaan lisäämään varjoja ja värejä. Useimmiten asiakkaat haluavat mustavalkoista kuvaa, mutta kyllä värikuviakin tulee silloin tällöin tehtyä. Itse rakastan tehdä värikuvia, koska värejä ja sävyjä on niin paljon. Niillä saa elävyyttä ja syvyyttä.

Tämä esimerkkinä käytetty tatuointi ei ollut mitenkään tavanomainen. Todella erikoinen, taiteellinen ja erilainen. Asiakas oli todella tyytyväinen ja sanoi tulevansa uudestaankin. Itsekkin olin tyytyväinen. Oli todella mukavaa tehdä jotain erilaista, kun kaiken mailman perus teksti tatskoja on tullut viime aikoina tehtyä todella paljon.

Mun kädenjälki muiden iholla

Tässä vähän esimakua mun käden jäljestä ja nakuttamisesta. Onpa siistii et oma kädenjälki työ ja taide on jonkun iholla oikeesti koko loppu elämän. mitäs pidätte aikaan saannoksista?

Who am i?

Pitkän pohdinnan jälkeen päädyin tosiaa tekemään blogin mun intohimosta eli tatuoinneista. Sanontahan kuuluu et kaikkee pitää kokeilla. Tää on taas yks mun kokeilu katotaan minkälaista tulosta syntyy ja miten tämä lähtee sujumaa. Mutta kuka olen ja miten olen päätynyt tatuoimaan?

Mun nimi on ville ja olen 24-vuotias lahtelainen äijä. Asun avovaimon ja 10 kuukautisen muksun kanssa. Perus arki haisee siis kakkavaipoilta ja kuulostaa tatska koneen surinalta. Opiskelen metalli alalla, tosin koulu on nyt keskeytettynä. Tarkotus olisi jatkaa, mut ala ei oikee oo se mun juttu. Tatskat vetää enemmän puoleensa, saa nähä tuoko kesä tullessaan jotain sen suunnilta.

 Aloitin tatuoimisen noin kahdeksan vuotta sitten. En tiennyt silloin melkeimpä mitään tatskoista, mutta kaverini ilmoitti niitä tekevänsä. Sen hetkisenä tatuointikoneena toimi itse rakennettu kone joka oli valmistettu cd soittimen pikku moottorista, kännykän laturista, kuulakärki kynästä ja kitaran kielestä. Sillä kaverin rakennetulla koneella sitten aloin kokeilemaan itseeni tatuoimista. Siitä se ajatus sitten lähti. Frendi anto loppujen lopuks mulle sen samaisen koneen ja aloin kokeilemaa homnmaa myös lähimimpiin kavereihin. Jälkiki oli kyllä sen näköstä! :D

Mulla itsellä on molemmissa käsissä halfsleevet, rinnassa ja muutama jaloissa. Ja yhtään kuvaan ei ole tehty valmiiks loppuun asti. Vasenkäsi on aikamoinen sekamelska ja täynnä kaiken näköstä amatööri suherrusta. Oikeessa kädessäni mulla on vähän jo paremman näköstä settiä, joka on työstetty yhdessä kollegan kanssa joka aloitti samoilla koneilla aikoinaan kun mä. Välillä vähän kaduttaa nuo töherrykset, koska jos nyt olisi puhtaat kädet saisi niistä tehtyä todella mageet. Ne kuitenkin muistuttaa mua siitä et oon ite oppinut kaiken tatuoinneista eikä kukaan ole opettanut ja ne toimii muutenkin vähän niinkuin elämän päiväkirjana. Suosikiks on noussu mun muumimörkö kuva. Voisin omista tatskoista joskus postauksen tehä. Tavotteena olis saada edes yksi kuva valmiiksi asti. Seuraavaks haluan tuoreimman rintakuvani tatskauttaa valmiiks asti.

Tällä hetkellä olen koti isänä ja teen sivussa tatuointeja. Tatuointien viikottainen määrä vaihtelee koska niiden teko ajankohta pitää suunnitella hyvin vauva arjen kanssa yhteen sopivaksi. Väsäilen keskimäärin muutaan kuvan viikossa. Asiakas kuntaan mahtuu paljon naisia, mikä tarkoittaa överisti naisellisia tatuointeja. Ne alkavat jo ehkä vähän kyllästyttää ja haluaisin enemmän miehekkäitä ja isoja kuva projekteja. Äijä kuvat on haasteellisempia ja niissä on vaa sitä jotain.

Seuraavas postauksessa mun olis tarkotus esitellä vähä mun tekemiä kuvia. Ihan alotus ajoilta kuvia on todella vähän. Luulen että saan kuitenki kivan kollaasin kasaan vähä tuoreemmista. Kommentit on aina tervetulleita ja tervetuloa lukemaan!